Vappu!

Hyvää vappua!

Aamulla otin kuvan keittiön ikkunan läpi. Järripeippoparvi pyrähtänyt aamupalalle. Viikko sitten tämä seurue meille lennähti. Paljon on maassa lintuja, mutta kuvasta ei näy kuinka laajalla alueella ne olivat ja puissakin oli aivan valtavasti lisää! Ja se lintujen ääni. Monena aamuna on aamukahvit juotu ulkona tropiikissa! Tänään ei...tänään olen kuumeessa ja kuvat kävin ottamassa samalla kun nukutin pienen vaunuihin päikkäreille.

Silmuja silmuja! Sitten kun tämä pensas kukkii, niin täytyy muistaa käyttää oksaa tunnistuksella. Voi olla saskatoon, niin naapuri kertoi, mutta marjoja en uskalla maistella ennen kuin varmistuu.

Mansikkamaa puhdistettuna ennätys aikaisin!

Nämä mansikat kasvatin viime keväänä siemenestä. "Temptation" on lajike ja hyvin kai nuo talvehtivat savisessa pottumaassa. Täytyy siirtää ruukkuihin ja penkkeihin sitten pottujen tieltä.

Nämäkin idänunikot on siemenestä kasvatettu. Parina keväänä olen näitä laittanut, ja nyt jännätään miten ne kukkivat.

Tämä kevätesikko on ystävältä saatu. 

Pionikin sieltä pilkistää! 

Maksaruoho

Siperian unikko, joka itseksensä kylväytyy seinän viereen. Kaksi kevättä sitten puhdistin talikolla kaikki ruohotupsut pois seinänvieruskivetykseltä. Korttakaan ei seinälle jäänyt. Kesämmällä seinusta lainehti oransseja, keltaisia ja valkoisia unikkoja! Siellä ne siemenet olivat maassa odotelleet otollista hetkeä.

Poimulehti. Tämä on saatu miehen kaksoissisarelta. Rakastan tuota lehtien vaaleaa vihreyttä!

Tässä on meidän tonttimme tämän kevään viimeiset lumet. Myös niiden ihanien unikkojen kasvupaikka. Tässä näkyy myös maksaruoho. Monet kerrat olen sen siirtänyt ruukkuihin tai muualle penkkeihin. Mutta aina vaan se tästä uudelleen nousee. Nyt kasvakoon rauhassa tässä  kerta tykkää.

Ja sieltähän ne miehen vanhat turvakengätkin lumen alta paljastuivat. Ja maksaruoho on viihtynyt.

Esikasvatusta keittiönikkunalla

Kuten kuvasta näkyy, huomio on emännällä keskittynyt pöydän jauhelihalootiin. Oikealla oleva tiskipöytä ei kiinnosta pätkääkään. Siinä aamuhetki hupeni. Puurolautasen kerkesin tiskialtaaseen nakkaamaan.

Ikkunasta näkyy meidän lumitilannekkin. Pikkuisen kävin vaunuihin nukuttamassa ja totesin, että pirskatin kylmä tuuli.

Näissä minikasvihuoneissa itivät nopsaan aitoelämänlangan siemenet. Näissä kirsikkatomaattirasioissa on kätevä kuskata myös pienet taimituliaiset.

Nämä tomaatintaimet saavat tänään huomiota osakseen ja pääsevät omiin yksiöihinsä asumaan.

Näin hieno kasvihuone syntyy mustasta ja kirkkaasta jauheliharasiasta. Lehtikaalihan se siellä kasvaa. Nyt on kolmas kevät tätä esikasvattaessa. Ensimmäisenaä kesänä en oikein osannut laittaa tästä ruuaksi. Viime kesänä söimme tätä superfoodia saalaateissa. Nyt laitoin oikein kahta lajia, vihreää ja punaista. Tarkoitus on laajentaa käyttöä ruuanlaitossa.

Päivän ainoa ulkokuva. Taannoin saksin keltaisen pensashanhikin. Pensas on ties kuinka vanha ja oikea risukasa. Muutenkaan en oikein koskaan ole hanhikista perustanut. Aina se näyttää risukasalta minun silmissä. Jos tähän jotain elämää syntyy, niin siirrän sen johonkin syrjäiseen nurkkaan. Jos taas käy niin että tämä kuolla kupsahtaa niin sekin on ihan hyvä vaihtoehto.

Nämä söpöliinit löytyy kodinhoitohuoneen ikkunalta. Lähempänä valkoista petuniaa ja takimmaisessa laatikossa keijunmekkoa!

Tässä eilisen, eli ensimmäisen pääsiäispäivän kuvia. Nukutin pienen päiväunille vaunuihin ja samalla ikuistin kevään edistymistä.

Ihanaa nähdä miten silmut kasvavat ja pullistuvat. Vielä kun maltan hetken (ja pari muutakin) niin saan nauttia ihanista hiirenkorvista. Tässä pullistelee koristearonian silmu. Nämä ovat meillä kasvaneet kaksi tai korkeintaan kolme talvea. Agrimarketista ostin piiskataiminipun ja niistä jokaikinen kasvaa. Tuossa ne tien laidassa ovat. Vieressä on isoja koivuja jotka taatusti verottavat rankalla kädellä vettä ja ravinteita. Sitkeitä ovat onneksi!

 Tuossapa nuo näkyvätkin. Tuon linnunruokintapaikan alta haravoin kaikki kuoret pensaiden juurelle jahka tästä ulos kerkeän tänään. Ja kerin pois tuon jouluvalojen piuhan :)

Tällaisen löydön tein taannoin autotallista. 

Syksyllä pyysin miestä nostamaan ruusut autotalliin talveksi. Minulla itsellä oli suuuuuri maha edessä! Hän oli nostanut sisälle myös samettirakuunan eli rohtorakuunan. Itse olisin varmaan jättänyt ulos lumen alle tai korkeintaan kompostiin siirtänyt.

 Kokeilin lähtisikö siemenistä kasvamaan uusia taimia. Ta-daa! Eilen huomasin pinnalla pienen pieniä sirkkalehtiä! Mitään ei siis kannata heittää pois. Tämä oli siitä kunnon opetus ja nöyränä otan sen vastaan...ja yritän syksyllä muistaa sen.

Tässä meidän päiväpuuhia nyt kun pihaa ja penkkejä ei vielä voi kuopsutella. Ostimme traktorin peräkärryllisen rankoja jotka mies sahasi ja yhdessä pilkoimme. Pieni nukkui vaunuissa päiväunensa. Ei haitannut puiden kolina, autojen hurina, hälytysajoneuvojen sireenit eikä edes se, että koiranhäkki on ihan vieressä. Roki haukkui kaikki pyörätiellä kulkijat ja erityisesti ne, joilla oli koira mukana.

Tässä kuva varaston seinältä. Kukkapenkit siivoan ja varret silppuan vasta kun maa kuivaa.

Tätä korellikeijunkukkaa minä niin rakastan! Heti kun lumi ja jää väistyy, niin vihreät lehdet tervehtivät. Toissatalvena kuolivat melkein kaikki, mutta viimetalvi on ollut armollisempi! Kaikki taimet voivat hyvin.

Takana oleva mansikkamaa on paljastunut kahden päivän aikana. Edessä olevat kasvulaatikot sain viimekesänä. Eiköhän nekin tule näkösille muutaman päivän sisällä. 

Mitähän tälle tekis? Edellinen omistaja oli kaatanut koivun, mutta jättänyt kunnon kannon! Kolme kesää tuo kukkapenkki minulla tuossa on ollut ympärillä. Risulintu on seikkaillut ympäri pihaa samat kolme vuotta. Viime syksynä kieputin siihen ledivalot ympärille ja tuossa kannon nokassa se on talven törröttänyt. Ensin ajattelin tänä kesänä purkaa koko systeemin ja sahata koko kannon maan tasalle. Katsotaan raskinko...

KYLVÖJÄ

Tänään kylvin kolmenlaisia tomaatteja, kolmenlaisia samettikukkia ja valkoista tuoksupielusta. Enpähän kehdannut kuvata maitorahka- ja jauheliharasioita joissa näkyy vain multaa. Otetaan niitä kuvia sitten kun alkaa vihertämään :) Voipi vaikka vilkaista viimekeväisiä kuvia...samalta näyttää!

Tomattien kylvö jäi ehkä pikkaisen myöhäiseen. Kokeilen josko niitä olisi parin kuukauden kuluttua hieman helpompi käsitellä kun eivät ole kauhean pitkiä piiskoja. Viime keväänä luulin jo pilanneeni taimet kun vein ne ulos ja hoidin ehkä liian huolimattomasti. Sitten löysinkin niille meidän pihasta optimaallisimman paikan ja satoa tuli ihan kivasti. Jos tämä on vikatikki, niin ensi keväänä taas kylvöt aikaisemmaksi! Kokeillaan!

Keijunmekot koulin isompiin purkkeihin jo pari viikkoa sitten. Rasiaan jäi vielä ihan minimini taimia, joten jätin ne vielä rauhassa voimistumaan. Tänään koulin sitten ne loput. Tosi hyvin itivät tämän kevään taimet!

Laitetaan sitten messiin yksi pieni keijunmekko, ettei ihan ilman kuvia jäädä.